Tarpojien #MEIDÄNMERI

Tarpojien #meidänmeri aktiviteettien tavoitteena on kehittää tarpojan taitoja ja tietoja Itämerestä. Tarpoja pääsee havainnoimaan Itämeren tilaa ja sen hyväksi tehtyjen tekojen vaikutuksia sekä toimimaan itse Itämeren hyväksi.

Tarpojien aktiviteetteja on yhteensä 11 ja merkin suorittamiseksi niistä tulee tehdä vähintään viisi.

Tehtävä 1: SUKELLUSTAITO

Tarpoja kehittää sukellustekniikkaansa yhdessä aikuisen kanssa. Harjoituksina voi soveltaa esimerkiksi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n uintimerkkien sisältöjä sukellusten osalta kehittäen pituus- ja syvyyssukellustaitoja.

Tehtävä 2: SUKELLUS HARRASTUKSENA JA AMMATTINA

Tarpoja tutustuu erilaisiin sukelluslajeihin esimerkiksi netin avulla. Uimahalleissa voi myös kokeilla helpotettuja versioita lajeista. Myös helpompia lajeja esimerkiksi rantapalloa on kiva pelata myös luonnon vesistöissä, joissa on kuitenkin muistettava huolehtia turvallisuudesta!

  • Snorkkelisukellus eli snorklaus on sukeltamista perusvälineillä, joita ovat sukellusmaski, snorkkeli ja uimaräpylät.
  • Vapaasukellus on perusvälineillä sukeltamista, joka on snorklausta edistyneempää. Vapaasukelluksessa myös kilpaillaan.
  • Laitesukellus on sukeltamista paineilmalaitteen avulla. Laitesukellukseen liittyy riskejä, joten taito on opeteltava sukelluskursseilla.
  • Räpyläuinti on kuntoilulaji ja kilpailulaji, jonka joissakin muodoissa edetään veden alla hengitystä pidättäen tai sukelluslaitteesta hengittämällä.
  • Uppopallo on joukkuepeli, jota pelataan uima-altaassa sukelluksissa. Pelin tarkoituksena on tehdä pallolla koreja. Toinen sukellusjoukkuepeli on uppokiekko.
  • Lisäksi sukelluskalastus, vedenalainen valokuvaus, vedenalainen suunnistus, meriarkeologia ja meribiologia edellyttävät sukeltamista.

Tehtävä 3: VESIHAVAINTOJA

Tarpoja lähtee päiväretkelle vesistön äärelle tutkimaan veden pintalämpöä ja näkösyvyyttä. Hän mittaa tutkittavat asiat säännöllisesti ja kirjaa tulokset muistiin.  Myös erilaiset muuttujat, kuten veneet ja uimarit kannattaa merkitä ylös. Samalla voi pohtia, miten näkösyvyyteen vaikuttaa esimerkiksi se, että aamulla vielä hiljaisella rannalla ui päivän aikana useita uimareita.

Suunnittelun apuna voi käyttää WWF:n valmistamaa materiaalia Seikkailu veden valtakunnassa.

Tehtävä 4: LEVÄTUTKIMUS & SINILEVÄHAVAINTOJA

Tarpoja ‌lähtee ‌rantaan‌ ‌leväretkelle.‌ ‌Mukaan‌ ‌tarvitaan‌ ‌kirja,‌ ‌jossa‌ ‌on‌ ‌levätietoa‌ ‌tai‌ ‌levät‌ ‌tunteva‌ ‌opas.‌ ‌Retken‌ ‌tarkoituksena‌ ‌on‌ ‌tunnistaa‌ ‌levälajeja.‌ ‌Jos‌ ‌rannasta‌ ‌löytyy‌ levää, yritetään se tunnistaa ja piirretään siitä kuva, jotta se jäisi mieleen.‌ ‌

Näin esimerkiksi sinilevän‌ ‌voi‌ ‌tunnistaa.: ‌‌Vähäinen‌ ‌määrä‌ ‌sinilevää‌ ‌näyttää‌ ‌vedessä‌ ‌vihreiltä‌ ‌tai‌ ‌kellertäviltä‌ ‌hiukkasilta.‌ ‌Rannalle‌ ‌voi‌ ‌ajautua‌ ‌kapeita‌ ‌leväraitoja.‌ ‌Runsas‌ ‌määrä‌ ‌sinilevää‌ ‌muodostaa‌ ‌veteen‌ ‌vihreitä‌ ‌levälauttoja‌ ‌ja‌ ‌sitä‌ ‌kasautuu‌ ‌rannoille.‌ ‌Levämassaa‌ ‌voi‌ ‌kokeilla‌ ‌tikun‌ ‌avulla.‌ ‌Jos‌ ‌se‌ ‌hajoaa‌ ‌hippusina‌ ‌veteen,‌ ‌on‌ ‌kyseessä‌ ‌todennäköisesti‌ ‌sinilevä.‌ ‌Jos‌ ‌levä‌ ‌taas‌ ‌jää‌ ‌roikkumaan‌ ‌keppiin,‌ ‌kyseessä‌ ‌on‌ ‌jokin‌ ‌muu‌ ‌kuin‌ ‌sinilevä.‌ ‌Sinilevää‌ ‌ei‌ ‌voi‌ ‌nostaa‌ ‌kepillä‌ ‌vedestä.‌ ‌

Vettä‌ ‌voi‌ ‌testata‌ ‌sinilevän‌ ‌osalta‌ ‌myös‌ ‌näin:‌ ‌leväpitoista‌ ‌vettä‌ ‌laitetaan‌ ‌lasiin‌ ‌ja‌ ‌annetaan‌ ‌sen‌ ‌seistä‌ ‌noin‌ ‌tunnin‌ ‌ajan.‌ ‌Levä‌ ‌on‌ ‌todennäköisesti‌ ‌sinilevää,‌ ‌jos‌ ‌veden‌ ‌pinnalle‌ ‌nousee‌ ‌vihreitä‌ ‌hiukkasia.‌ ‌

Sinilevän määrä voidaan myös kirjoittaa ylös vihkoon.

Havainnot määritellään seuraavasti:

0= ei levää (Veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa mitään.)

1= levää vähän tai jonkin verran (Levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa esimerkiksi läpinäkyvään astiaan. Rannalle on ajautunut kapeita leväraitoja.)

2= levää runsaasti (Vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle ajautunut leväkasaumia.)

3= levää erittäin runsaasti (Levä muodostaa laajoja lauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.)

Tehtävä 5: IHMISEN VAIKUTUS RANTAAN

Tarpoja valitsee yhden rannan ja havainnoi siihen kohdistuvaa ihmisen vaikutusta. Havainnoinnin kohteena voivat olla esimerkiksi rakennukset, kulkuneuvot ja roskat.

Samalla tarpoja miettii, miten nämä vaikuttavat vesistöihin. Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Miten mahdollista vahingollista vaikutusta voisi estää? Samalla on hyvä pohtia tai selvittää, millaiselta ranta on näyttänyt esimerkiksi 50 vuotta sitten.

Tehtävä 6: VESISTÖN KUORMITUS

Tarpoja tutustuu Itämereen kohdistuvaan kuormitukseen ja selvittävät mitä tarkoittavat piste- ja hajakuormitus.

Apuna voi käyttää esimerkiksi aikaisempia tutkimuksia ja käynnissä olevia hankkeita (Ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Itämeren kuormitukseen vaikuttaminen John Nurmisen säätiö)

Tarpoja tutkii oman vesistönsä alueen kuormittajat. Kuormituksen tutkimisen aikana voi vierailla esimerkiksi paikallisessa vedenpuhdistuslaitoksessa. 

Tehtävä 7: PÄÄTÖKSENTEKO

Tarpoja tutustuu Itämeren suojelua koskeviin päätöksiin, projekteihin ja toimenpiteisiin. Hakusanoilla ”Itämeren suojelu” saa linkkejä sivustoille, joilla asiasta kerrotaan. Ympäristöministeriön Itämeren suojeluun keskittyvä sivusto kertoo parhaiten valtion toimet.

Tarpoja ottaa jonkin näkökulman tarkasteltavakseen. Tutkia voi esimerkiksi, miksi Itämerta pitää suojella, tarkastella öljyvahinkoihin liittyviä tekoja tai tutustua johonkin Itämeri-kampanjaan. Tarpoja voi myös opettaa oppimansa asiat myös jollekin tuttavalle. 

Tehtävä 8: VESISTÖN‌ ‌RAKENTAMINEN‌ ‌

Tarpoja ‌rakentaa ‌mallin‌ ‌vesistöstä.‌ ‌Vesistö‌ ‌alkaa‌ ‌lähteestä,‌ ‌kulkee‌ ‌puroa‌ ‌pitkin‌ ‌lampiin,‌ ‌jokeen,‌ ‌järveen‌ ‌ja‌ ‌lopuksi‌ ‌mereen.‌ ‌ ‌

Jotta‌ ‌vesistön‌ ‌saa‌ ‌rakennettua‌ ‌toimivaksi,‌ ‌pitää‌ ‌sen‌ ‌alkulähde‌ ‌laittaa‌ ‌korkeimmalle‌ ‌kohdalle‌ ‌ja‌ ‌meri‌ ‌alimmalle.‌ ‌‌Reitin‌ ‌voi‌ ‌rakentaa‌ ‌sisätiloihin‌ ‌astioilla‌ ‌tai‌ ‌ulos‌ ‌luonnonmateriaaleista‌ ‌ja‌ ‌tarvittaessa‌ ‌kierrätysmuoveista‌ ‌kaltevaan‌ ‌rinteeseen,‌ ‌jolloin‌ ‌reittiä‌ ‌voi‌ ‌oikeasti‌ ‌kokeilla‌ ‌esimerkiksi‌ ‌sadevedellä‌ ‌ja‌ ‌pienellä‌ ‌muovisella‌ ‌kelluvalla‌ ‌esineellä.‌ ‌

Lopuksi tarpoja selvittää ‌millä‌ ‌vesistöalueella oma‌ ‌lippukunta‌ ‌toimii‌ ‌ja‌ ‌mihin‌ ‌meren‌ ‌alueeseen‌ ‌vesistö‌ ‌laskee.‌ ‌Kartan‌ ‌avulla‌ ‌voidaan‌ ‌selvittää‌ ‌etäisyys‌ ‌lähimpään‌ ‌vesistön‌ ‌mereenlaskupaikkaan.‌ ‌

Tehtävä 9: KASVIS-‌ ‌JA KALARUOAT TUTUKSI‌

Suomen‌ ‌vesistöjen‌ ‌suurin‌ ‌ongelma‌ ‌on‌ ‌yleensä‌ ‌rehevöityminen.‌ ‌Iso‌ ‌osa‌ ‌rehevöittävistä‌ ‌ravinteista‌ ‌on‌ ‌peräisin‌ ‌maataloudesta.‌ ‌Etenkin‌ ‌lihantuotanto‌ ‌kuormittaa‌ ‌vesistöjä.‌

Tarpoja ‌tutustuu ‌kasvis- ja‌ ‌kalaruokiin‌ ‌valmistamalla‌ ‌aterian‌ itselleen tai perheelleen.‌ ‌Tarpoja ‌voi selvittää‌ ‌myös‌ ‌ravitsevia,‌ ‌monipuolisia‌ ‌kasvisvälipaloja‌ tai‌ ‌retkieväitä‌ ‌ja‌ ‌järjestää‌ ‌maistiaiset perheenjäsenille.‌ ‌

Tehtävä 10: RANTATALKOOT‌

Tarpoja osallistuu ‌vieraslaji-‌ ‌tai‌ ‌roskatalkoisiin.‌ ‌Vieraslajitalkoissa‌ ‌kitketään‌ ‌sellaisia‌ ‌kasvilajeja,‌ ‌jotka‌ ‌eivät‌ ‌kuulu‌ ‌Suomen‌ ‌luontoon.‌ ‌Rannoilla‌ ‌kasvavat‌ ‌esimerkiksi‌ ‌kurtturuusu,‌ ‌jättipalsami‌ ‌ja‌ ‌lupiini.‌ ‌

Kitkemistä‌ ‌ja‌ ‌roskien‌ ‌keruuta‌ ‌varten‌ ‌tarvitaan‌ ‌työhanskoja‌ ‌ja‌ ‌jätesäkkeja.‌ ‌Tarpoja ‌valitsee ‌ranta-alueen,‌ ‌jonka‌ ‌siivoaa ‌roskista.‌ ‌Roskat‌ ‌lajitellaan‌ ‌keräämisen‌ ‌jälkeen‌ ‌ja‌ ‌tutkitaan‌ ‌mitä‌ ‌jätettä‌ ‌löytyi‌ ‌eniten.‌

Samalla tarpoja ‌voi pohtia, ‌mistä‌ ‌jätteet‌ ‌ovat‌ ‌peräisin‌ ‌ja‌ ‌miten‌ ‌ne‌ ‌ovat‌ ‌kulkeutuneet‌ ‌rannalle.‌ ‌Hän ‌yrittää ‌keksiä‌ ‌keinon‌ ‌vaikuttaa‌ ‌tämän‌ ‌paikan‌ ‌roskaamisen‌ ‌vähentämiseksi.‌ ‌Lopuksi‌ ‌kerätyt‌ ‌roskat‌ ‌kierrätetään‌ ‌oikeaoppisesti.‌ ‌

Tehtävä 11: HAASTETAAN‌ ‌POSTIKORTILLA‌ ‌

#MEIDÄNMERI‌ ‌-‌kampanjasivuilta‌‌ ‌löytyy‌ ‌10‌ ‌eri‌ ‌tapaa‌ ‌englannin‌ ‌kielellä‌ ‌osallistua‌ ‌jollakin‌ ‌teolla‌ ‌Itämeren‌ ‌tilaan.‌ Tarpoja pohtii,‌ ‌mitkä‌ ‌tavoista‌ ‌jo‌ ‌toteutuvat.‌ ‌

Tarpoja ‌kirjoittaa‌ ‌postikortteja‌ ‌valitsemilleen‌ ‌päättäjille‌ ‌tai‌ ‌muille‌ ‌partiolaisille‌ ‌Itämeren‌ ‌alueella‌ ‌ja‌ ‌haastaa‌ ‌heidät‌ ‌toimimaan‌ ‌samalla‌ ‌tai‌ ‌muulla‌ ‌tavalla.‌ Tarpoja ‌voi kirjoittaa,‌ ‌mitä‌ ‌luonnonvedet‌ ‌hänelle ‌merkitsevät‌ ‌ja‌ ‌mitä‌ ‌hän‌ ‌toivovat‌ ‌kortin‌ ‌saajalta.‌ Tarpojan tehtävänä‌ ‌on‌ ‌muistaa ‌kirjoittaa ‌kohteliaasti‌, ‌mutta‌ ‌napakasti‌ ‌ja‌ ‌allekirjoittaa ‌kortit.‌ ‌ ‌

Kuva: © Moomin Characters™